Samba Carioca

Helsinki Samba Carnavalin kenties tunnetuin osuus, eli karnevaalikulkueet valloittavat Helsingin keskustan!

Karnevaalikulkueet lähtevät liikkeelle Senaatintorilta klo 15:00, mutta paikalle kannattaa tulla jo aamupäivästä, sillä Senaatintorin lavalla on ohjelmaa aina klo 11 alkaen.

Samba Carioca – Turun oma sambakoulu ja hallitseva samban suomenmestari!

Juhlimme pian jo 40-vuotistaiteilijajuhliamme suurellä sydämellä ja täydellä karnevaalimielellä. 

Tanssimme ja soitamme perinteistä brasilialaista karnevaalisambaa quadrallamme Itäharjulla. Tarjoamme innostavaa ja monipuolista opetusta kaikenikäisille ja -tasoisille tanssijoille ja soittajille.  Samba ei olisi samba ilman rytmiä – siksi myös rumpuryhmämme on olennainen osa toimintaamme. Meillä soittaminen on tiimityötä ja iloista yhdessä tekemistä! Osallistumme yhdessä vuosittain Helsingin sambakarnevaaleille, mutta kulkueitamme ja esityksiämme näkee usein myös Turusa Aurajoen rannoilla. 

Tänä vuonna Samba Cariocan kulkue on hätähuuto rehevöityvän Itämeren puolesta. Haluamme kulkueellamme tuoda esiin, kuinka tärkeitä tekomme ovat haavoittuvan meren suojelussa.
Lisätiedot: https://carioca.fi/

ITÄMERI – VARJOISTA VALOON

JOHDANTO
Kulkue on hätähuuto Itämeren puolesta. Ihmisen toiminnan seurauksena Itämeri on nykyään
yksi maailman saastuneimmista merialueista. Tarvitsemme yhteisiä tekoja, jotta
rehevöityminen ja happikato saadaan pysäytettyä.
Käytämme kulkueessamme itämerensuomalaista mytologiaa – mukana on rikkauksia
jauhava Sampo, pyhä joutsen, itkijänaiset, Tuoni ja Tuonela sekä merenjumala Ahti.
Myyttien rinnalla Itämeren pelastuminen tarvitsee kuitenkin myös tiedettä ja konkretiaa.
Kulkueessa Itämeren kohtalon vertauskuva on joutsen. Ensinnäkin se on sambakoulumme
tunnus. Itämerensuomalaisessa perinteessä joutsen oli pyhä olento, ihmisen sukua, linnuksi
muuttunut ihminen. Sitä ei saanut vahingoittaa, ja joutsenen surmaajaa kohtasi kova kohtalo.
Suomen kansallislintu laulujoutsen oli aikanaan sukupuuton partaalla, kunnes
asennemuutoksen ja suojelutoimien ansiosta sen kanta saatiin elpymään.

ENREDO 
Ihmisen toimien seurauksena Itämeren suurin uhka on rehevöityminen, josta valtaosa johtuu
mereen valuvista ravinteista, erityisesti typestä ja fosforista. Rehevöityminen aiheuttaa
muun muassa sinileväkukintoja ja veden samenemista.
Itämeri ei ole puolustuskyvytön: Monimuotoinen eliöyhteisö ja terve meri ovat
vastustuskykyisempiä ilmastonmuutoksen seurauksia kohtaan ja kestävät ympäristön
muutoksia paremmin.  Suolaisen veden virtaus Pohjanmereltä puhdistaa syvänteiden
vähähappista vettä ja estää rehevöitymistä. Näitä suuria, syvänteiden vedet uudistavia
pulsseja esiintyy kuitenkin keskimäärin vain kerran kymmenessä vuodessa.
Itämerensuomalaisen mytologian Sampo tuotti rikkauksia, mutta nyt olemme
voitontavoittelussamme luoneet tuhokoneiston, likasammon. Tälläkin hetkellä meren ääreen
perustetaan tehtaita, joiden jätteestä osa päätyy riittämättömästi puhdistettuna
Itämereen. Happikadon riivaama merenpohja on pahimmillaan kuollut ja hiljainen, kuin
tarujen Tuonela. Meidän on katsottava peiliin ja ymmärrettävä, että tämä on meidän
tekojemme seurausta. 
Itämerensuomalaisessa mytologiassa Ahti kieltäytyi palauttamasta Sampoa, joka hajosi
mereen ja sen osia huuhtoutui rantaan tuottaen yhteistä hyvää. Meidän on käytettävä näitä
jo meillä olevia Sammon palasia, tiedettä ja teknologiaa, jotta tuhoamisen sijaan voimme
luoda Itämerelle ja itsellemme paremman tulevaisuuden. Tarvitsemme lisää tutkimusta,
innovaatioita ja käytännön toimia. Luonnon on oltava mukana kaikessa päätöksenteossa –
politiikassa, taloudessa ja liiketoiminnassa.
Majakat ovat olleet kautta aikain ihmeitä ja tarujen aiheita. Bengtstkärin majakka näyttää
suuntaa Itämeren luonnon suojelussa: Sen toiminta yhdistää tieteen ja taiteen,
luonnonsuojelun ja liiketoiminnan. Se on yksi Suomen suosituimmista matkailukohteista, ja
tekee tärkeää työtä Saaristomeren tutkimuksessa ja erityisesti merilintujen suojelussa.
Itämeren tulevaisuutta ei voi kukaan pelastaa yksin, mutta meistä jokaisella on merkitystä.
Tarvitsemme onnistumiseen yhteisön voimaa ja sankaritekoja. 

KULKUEJÄRJESTYS

1.  Comissão de Frente – etujoukko: Tuho uhkaa Itämerta

Itämeren tyrskyt ovat tummuneet rehevöitymisen ja happikadon vuoksi. Ahneuden ja

lyhytnäköisen voitontavoittelun vallassa ihmiset uhkaavat teoillaan tukahduttaa Itämerta

symbolisoivan joutsenen rehevöityneisiin syvyyksiin. Uhattu joutsen taistelee

olemassaolostaan, ja syntyy uudestaan sinilevälautan läpi aallonharjalle.

Uhattu Joutsen – Itämeri: Joutsen on samalla tyrskyävä Itämeri.

Ahneus: Ihmisten ahneus ja välinpitämättömyys on Itämeren tuhon takana. Hupun

alla on kuitenkin tavallinen ihminen, kuka tahansa meistä.

Ahneuden kätyrit: Tummiin pukeutuneita kätyreitä, jotka eivät kyseenalaista

vallitsevia käytäntöjä, vaikka ne johtaisivat Itämeren tuhoon.

2.  Porta-Bandeira e Mestre-Sala – lipunkantajapari

Lippupari ei kuvita kulkuetta, esiintyy koulumme väreissä.

3. Abre Ala – 1. lavastevaunu: Likasampo

Sampo on itämerensuomalaisessa kansanperinteessä ihmeellinen, rikkauksia jauhava mylly.

Tämä ihmisten rikkauden tavoittelu on kuitenkin näyttänyt teollisuuden ja maatalouden

kehittymisen myötä kääntöpuolensa, ja nykyajan Sampo rehevöittää Itämerta. Vaunu on

inhorealistinen kuvaus nykytilanteesta, jossa saastekuorma valuu Itämereen ihmisten

voitontavoittelun seurauksena. Merten ongelmat ovat maailmanlaajuisia. Vaunun takaosaa

hallitsee iso peili, joka on samea kuin Itämeri: Meidän on katsottava peiliin ja ymmärrettävä

vastuu teoistamme.

Päädestaque: Varjo. Rehevöityminen ja saasteet luovat varjonsa koko Itämeren ylle ja

myös kirjaimellisesti estävät auringon valoa pääsemästä vedenpinnan alle, muuttaen

meren syvänteet kuolleiksi ja hapettomiksi. Varjo on saanut innoituksensa

kansanperinteen Tuonesta, joka hallitsee pimeää ja kolkkoa kuolleiden maata, Tuonelaa.

Destaquepari: Maatalous. Maatalous ja jätevedet ovat isoimpia vesistöjemme

kuormittajia. Hahmot ovat yhteensulautuma kotieläimistä ja maanviljelystä – ihmisen

tuottamia hybridejä.

Destaquepari: Levälieju. Destaquepari kuvaa rantojen rehevöitymistä ravinteiden

valuessa mereen.

4.  Destaquepari: Typpi ja fosfori

Typpi ja fosfori ovat kaiken elämän edellytys. Ne ovat kasvien tärkeimmät ravintoaineet ja

välttämättömiä yhteyttämiselle. Lannoitteiden myötä niitä valuu kuitenkin hallitsemattomasti

Itämereen, ja ne aiheuttavat rehevöitymiseen ja happikatoon johtavan itseään ruokkivan

kiihtyvän kierteen. Typpi on hajuton, väritön ja mauton, hieman ilmaa kevyempi kaasu, kun

taas fosfori on läpikuultavaa sinertävää kristallia.

5. Sambakouluala: Rehevöityminen – Sinilevälautta

Sinilevä on Itämeren rehevöitymisen myötä jokakesäinen vitsaus. Se kertoo meren huonosta

tilasta, mutta samalla pahentaa rehevöitymisen kierrettä sitomalla ilmasta lisää typpeä

meriveteen. Sinilevä on suoraan vaarallista meille ihmisille: yli puolet sinileväkukinnoista

sisältävät maksa- tai hermomyrkkyjä. Alan koreografiassa yksittäiset sinilevät muodostavat

lauttoja.

6. Ala das Passistas: Hätähuuto Itämeren puolesta – Itkijänaiset

Itämerensuomalaisten kansojen keskuudessa itkuvirret ovat olleet tapa purkaa yhteistä

surua. Passistamme itkevät koko Itämeren puolesta – raha ratkaisee, ja meriluontomme

maksaa siitä kovan hinnan. Passistojen kädessä olevat nenäliinat ovat täyttyneet kyynelistä,

ja kylkiluumainen rintakehä kuvastaa riutuvaa merta.

7. Princesa da Bateria: Luonnon ja ihmisen välinen harmonia 

Luonnon näkeminen vain hyödynnettävänä resurssina on johtanut Itämeren ja sen elävät

olennot hätätilaan. Äly, tunteet ja sivistys eivät ole erillisiä ominaisuuksia, vaan heijastuvat

toisiinsa. Itämeren tilaan liittyvä ahdistus on viisasta, sillä se lisää empatiaa ympäristöä

kohtaan, saa etsimään tietoa ja lopulta saa meidät toimimaan meremme hyväksi.

8. Rainha da Bateria: Uhattu Itämeri – Tuonelan joutsen

Itämerensuomalaisessa mytologiassa esiintyvä taruolento, Tuonelan joutsen, asuu

kuolleiden valtakunnassa Tuonelassa. Joutsen symboloi rajaa elämän ja kuoleman välillä.

Kansanperinteen mukaan ken joutsenen ampuu, kuolee itsekin. Luonnon tuhon salliminen

johtaa väistämättä ihmiskunnan omaan tuhoon. 

9. Ala da Bateria: Yhteiskunnan äänitorvet

Ympäristöaktivistit toimivat yhteiskunnan ja luonnon äänitorvina. Ongelmien esille tuomisella

herätetään kansalaiset ja päättäjät toimimaan meriluontomme pelastamiseksi. Tietoa

Itämeren tilasta on tarjolla enemmän kuin tarpeeksi, mutta toimia on liian vähän. Ilman

ympäristöaktiiveja Itämeren nykytilanne olisi huonompi. Mutta toivoa on, joten rummut

soikoon, kyltit huutakoon ja marssit jatkukoon!

10.   Ääniauto ja melodiaosasto

Eivät kuvita kulkuetta, pukeutuvat kulkueen väreihin.

11. Destaque: Innovaatiot näyttävät uutta suuntaa – Majakka 

Majakat ovat optimismin ja suunnan näyttämisen vertauskuvia, ja niissä on aina käytetty

aikansa uusimpia innovaatioita. Pohjoismaiden korkein majakka, Bengtskärin majakka,

rakennettiin 1906 Saaristomeren uloimmalle luodolle turvaamaan merenkulkua. Nykyään

Bengtskärin majakka on suosittu matkailukohde, Itämeren tutkimuksen tärkeä keskus ja

erityisesti merilintujen turvapaikka.

12. Ala dos Jovens: Muutoksen tuulet

Sambakoulumme nuoret taistelevat uusin keinoin tieteen, politiikan ja innovatiivisen

yritystoiminnan kautta tuodakseen muutoksen ajatteluumme.

13. Ala das crianças (Lapset): Itämeren elvytys – Meriajokasniitty

Meriajokas on Itämeren avainlaji, joka tarjoaa turvaa ja ravintoa muille eliöille. Meriajokasta

istutetaan nyt talkoilla sen vanhoille kasvupaikoille Itämeren pelastamiseksi.

14. Alegoria (2. lavastevaunu): Elävä Itämeri – Ahti

Itämerensuomalaisessa mytologiassa Ahti on merenjumala, joka hallitsee vesiä ja rajoittaa

kalansaaliiden määriä. Hän on sekä antelias että anteeksiantamaton, riippuen siitä, kuinka

kunnioittavasti hänen vesiään kohdellaan: Meri on Ahdin valtakuntaa, ei ihmisen omaisuutta.

Merelle täytyy myös antaa, jos siltä ottaa. 

15.   Ala: Meren puhdistajat – Sinisimpukat

Itämeren sinisimpukat ovat meren kylmyyden ja vähäsuolaisuuden vuoksi pieniä, mutta

elintärkeitä ekosysteemille. Ne puhdistavat Itämerta väsymättä, suodattaessaan koko

Itämeren vesimäärän verran vuosittain.

16.   Destaque: Itämeren uudelleensyntyminen – Laulujoutsen

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu ja luonnonsuojelun symboli, joka hävitettiin lähes

sukupuuttoon. Yhteisin ponnistuksin kanta saatiin kuitenkin elpymään tuhon partaalta hyvin

elinvoimaiseksi. Laulujoutsen ilmentää toivoa ja meren kykyä elpyä, kun sitä autetaan koko

yhteisön voimin.

17. Ala das Baianas: Suolapulssi

Myrskytuulet työntävät Itämereen valtamerestä uusia, puhtaita aaltoja. Suolapulssin

virtausten mukana syvänteisiin kulkee hapekasta vettä, joka kirkastaa sameita syvyyksiä,

vähentää happikatoa ja rehevöitymistä.

18.   Ala: Yhteisön voima – Juuri sinä olet Itämeren sankari!

Jokainen meistä voi vaikuttaa ympäristön ja Itämeren tilanteeseen. Olemme oman

elämämme supersankareita: voimme jakaa tietoa ja vaikuttaa omilla valinnoillamme.

Cariocan vanha kaarti korostaa yksilön vaikutusmahdollisuuksia syyllistämisen sijaan

positiivisuuden kautta.